1. Struven ketjulla oli kunnianhimoiset tieteelliset tavoitteet. Mitä tarkoitusta varten ketju ensisijaisesti mitattiin? Pyrittiin siis…
b. laskemaan Maan muotoa
Struven ketjun tieteellisenä tavoitteena oli tarkentaa tietämystä maapallon koosta eli käytännössä mää-rittää parametrit a ja f. a = ellipsoidin isoakselin puolikas ja f = litistyssuhde
2. Suomen maaperällä on kymmeniä Struven ketjun pisteitä. Näistä muutama on valittu edustamaan koko ketjua Suomen osalta niin sanottuina maailmanperintöpisteinä. Kuinka monta tällaista virallista maailmanperintöpistettä on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon?
b. Kuusi
Maailmanperintöluetteloon on Suomen osalta nimetty seuraavat kuusi pistettä: Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Struorrahanoaivi.
3. Mikä on Suomen pohjoisin maailmanperintöluetteloon valittu Struven ketjun piste?
d. Stuorrahanoaivi
Se sijaitsee Enontekiöllä, Tarantovaaran erämaassa lähellä Norjan rajaa.
4. Struven ketju hyväksyttiinkin usean maan yhteisenä kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. listalle. Kuinka monen maan alueella ketju nykyään kulkee?
c. Kymmenen
Nykyään ketju kulkee kymmenen itsenäisen valtion alueella, vaikka mittausten aikaan se kulki vain kahden valtakunnan alueella eli Venäjän ja Ruotsin. Nämä kymmenen Struven ketjun maata ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova.
