Interpretaatiohanke 2021-2024 on jatkoa interpretaatiotyölle, jota yhdistys toteutti vuosina 2020-2021 Viestit teräviksi ja maailmalle -hankeen myötä. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö sen erityisavustuksella kulttuurimatkailun kehittämistoimiin.
Vuosina 2021-2024 toteutettu interpretaatiohanke sisältää kaksi osaa: Suomen maailmanperintökohteiden esittelyn ja viestinnän kehittämisen jatkotoimenpiteitä sekä kaikissa kohteissa yhteismitallisesti toteutettavat kävijätutkimukset ja kestävän matkailun mittarien päivityksen. Niin interpretaatiotyön kuin kävijätutkimusten tueksi koottiin kaksi eri asiantuntijatahoista koostuvaa ohjausryhmää.
Interpretaatiotyö yhtenäistää kohteiden viestintää
Interpretaatiotyö aloitettiin Anu Nylundin (Mood of Finland) vetämillä kuudella kohdekohtaisella työpajalla vuonna 2022. Työpajoissa edistettiin vuosina 2020-2021 kohteiden laatimia esittelyn ja viestinnän pää- ja alateemoja sekä konkretisoitiin niiden kautta kävijän kokemuspolkua vierailun aikana. Työpajoissa tarkennettiin myös kohteiden viestinnän kohde- ja intressiryhmiä. Työskentelyn taustalla vaikutti Merenkurkun saariston ja Korkearannikon laatima interpretaatiosuunnitelma. Työpajojen lisäksi kohteiden edustajien kesken järjestettiin kaksi yhteistapaamista, joissa asetettiin yhteiset suuntaviivat interpretaatiotyölle.
Työpajatyöskentely toimi pohjana kohteiden yhteiselle interpretaatiosuunnitelmalle eli Maailmanperintötoimijan käsikirjalle. Käsikirja sisältää Unescon maailmanperinnön esittelyä, kohteiden esittelyn pää- ja alateemat sekä esimerkkejä siitä, miten maailmanperintöarvoja voidaan esitellä kohteessa ja sen viestinnässä ymmärrettävästi, selkeästi ja saavutettavasti. Käsikirja palvelee niin kohteiden työntekijöitä kuin toimijoita. Käsikirja valmistuu vuoden 2024 aikana.
Kävijätietoa kerätään jo toistamiseen
Kohteiden yhteismitalliset kävijätutkimukset toteutettiin vuosien 2022-2024 aikana yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Tutkimukset ovat jatkoa vuosina 2017-2019 toteutetuille Suomen maailmanperintökohteiden yhteismitallisille kävijätutkimuksille.
Vuonna 2022 tutkimukset toteutettiin Vanhassa Raumassa, Petäjäveden vanhalla kirkolla ja Struven ketjun kolmella pisteellä (Oravivuori, Aavasaksa, Alatornion kirkko) ja vuonna 2023 vuorossa olivat Suomenlinna, Merenkurkun saaristo, Verla ja Sammallahdenmäki.
Hankkeen viimeinen osa keskittyy vuonna 2019 laadittujen kestävän matkailun mittareiden seurantaan ja päivittämiseen. Kävijätutkimukset ovat yksi mittareissa käytetty mittaustapa. Mittareiden taustalla vaikuttavat yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa luodut maailmanperintökohteiden ja kansallispuistojen kestävän matkailun periaatteet.
Kävijätutkimustulokset:
Vanhan Rauman kävijätutkimus 2022, tiivistelmä
Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimus 2022, tiivistelmä
Struven ketjun kävijätutkimus 2022, tiivistelmä
Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2023, tiivistelmä
Sammallahdenmäen prossikautisen hautaröykkiöalueen kävijätutkimus 2023, tiivistelmä
Suomenlinnan merilinnoituksen kävijätutkimus 2023, tiivistelmä
Kestävän matkailun mittarit:
Suomenlinnan kestävän matkailun mittarit
Verlan kestävän matkailun mittarit
Tutustu tarkemmin hankkeen muihin tuloksiin:
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke tiivistelmä 2022-2024
Suomen maailmanperintökohteiden interpretaatiosuunnitelma – Maailmanperintötoimijan käsikirja
