BLOGI: Pohjoismaiset maailmanperintökohteet kokoontuivat Keski-Suomessa

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys 13.9.2024 Uutiset 0

Pohjoismaisten maailmanperintökohteiden yhteiskonferenssi järjestettiin Jyväskylässä ja Petäjävedellä 2.-5.9.2024. Konferenssiin osallistui noin 140 kansainvälistä vierasta. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Petäjäveden vanhan kirkon säätiö ja Maanmittauslaitos, joka hallinnoi Struven ketjun maailmanperintökohdetta Suomessa. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys osallistui myös konferenssin toteuttamiseen.

Konferenssin teema oli ’World Heritage: From Interpretation to Communication’

Maanantai 2.9. alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä, josta aloitettiin konferenssin pre-tour Verlan tehdaskylään Kymenlaaksoon. Pre-tourille osallistui noin 50 henkilöä. Bussimatkan jälkeen vieraille tarjottiin lounas aurinkoisessa Verlassa. Verlan museoamanuenssi Jaana Rannanpää toivotti vieraat tervetulleiksi maailmanperintökohteeseen ja opas johdatti vieraat tehdaskylän tarinaan – sen syntyyn sekä toimintaan. Opastettu kierros kulki tehdasmuseon läpi ja vieraat saattoivat kokea tehtaan tunnelman kuten se oli toiminnan lakattua 1960-luvulla.

Matka jatkui Verlasta Jyväskylään. Aalto2 museokeskus toimi illan tervetulotilaisuuden tapahtumapaikkana. Vierailla oli mahdollisuus tutustua myös museoon illan aikana.

Tiistai 3.9. oli tapahtuman ensimmäinen varsinainen konferenssipäivä. Osallistujat kokoontuivat aamupäiväksi Korpilahden Alkio-opistolle. Päivä alkoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan etäpuheenvuorolla. Hänen lisäkseen etäpuheenvuorot antoivat UNESCO:n edustaja Jyoti Hosagrahar (Debuty Director) sekä ICOMOS:in edustaja Riin Alatalu (Vice President). Ennen lounasta esiintyivät Museoviraston Stefan Wessman, joka esitteli maailmanperintökohteille ominaista ainutlaatuista erityisarvoa pohjoismaisessa kontekstissa sekä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen Laura Heikkilä, joka kertoi Suomen kohteissa tehdystä interpretaatio- ja kävijätutkimushankkeesta. Metsähallituksen Malin Henriksson ja Rauman kaupungin Hanna-Leena Salminen toivat esille, miten Merenkurkun saaristossa ja Sammallahdenmäellä on hyödynnetty kävijätutkimuksen tuloksia.

Lounaan jälkeen vieraat tutustuivat Struven ketjun pisteeseen Oravivuorella. Noin kilometrin mittaisen metsäpolun päässä sijaitsevalla mittauspisteen näkötornilla soi paikallinen musiikki ja vieraat saattoivat nauttia kauniista järvimaisemasta.

Keskiviikkona 4.9. tapahtumapaikkana oli Petäjäveden Auditorio Miilu. Päivään sisältyi runsaasti puheenvuoroja ja ensimmäisenä ääneen pääsi konferenssin pääpuhuja professori Mike Robinson Nottingham Trent yliopistolta Isosta-Britanniasta. Hän puhui maailmanperintökohteiden viestinnästä ja etenkin siitä, miten kohde-esittelyssä tulisi huomioida nimenomaan tämänpäiväinen konteksti. Historian tapahtumat ovat tärkeitä kohteiden tarinan kannalta, mutta olisi tärkeää nostaa esiin myös, mikä on kohteiden merkitys meidän elämässämme. Lisäksi Robinson painotti maailmanperintökohteiden mahdollisuutta kulttuurien kohtaamispaikkana sekä kulttuurien välisten kuilujen sitojana.

Seuraavaksi lavalle nousi Eila Seppänen Lapin ammattikorkeakoulusta. Hän esitteli StruveNorth-hanketta, jossa on kehitetty maailmanperintöviestintää Struven ketjun pohjoisten pisteiden osalta. Aino Osola Suomelinnan hoitokunnasta ja Emma Backelin Vitlycke museosta Tanumista Ruotsista kertoivat World Heritage Volunteer-vapaaehtoistyöstä Suomessa ja Ruotsissa. Miia Perkkiö Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli aineetonta kulttuuriperintöä restauroinnin näkökulmasta ja Katja Mäkinen Jyväskylän yliopistolta European Heritage Label-nimeämistä Seminaarinmäen kampuksella.

Lounaan jälkeen Karoline Grytten esitteli Norjan Urnes sauvakirkon interpretaatiota ja Tove Damholt Tanskan Stevns Klint kohteen uutta vierailijakeskusta. Molemmat esitykset antoivat esimerkkejä siitä, miten kohteiden tarinoita on mahdollista tiivistää kävijäystävälliseen muotoon. Päivän viimeinen puheenvuoro oli Maanmittauslaitoksen Ulla Mikkasella ja Petäjäveden vanhan kirkon säätiön Katriina Koposella. He esittelivät Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen suunnitelmaa ja antoivat vieraille mahdollisuuden olla osa maailmanperintöä lahjoittamalla varoja keskuksen rakentamiseen.

Iltapäivän aikana osallistujat vierailivat Petäjäveden vanhassa kirkossa. Kirkon opas johdatti vieraat vanhan kirkon tarinaan ja Katriina Koposen tunteikas lauluesitys päätti konferenssipäivän. Konferenssin juhlaillallinen tarjoiltiin Petäjävedellä Maatilamatkailu Kumpusen tunnelmallisessa miljöössä. Illan aikana jaettiin Pohjoismaisen maailmanperintöyhdistyksen Rauma Award-palkinto, jolla palkitaan organisaatioita ja pohjoismaisten maailmanperintökohteiden sidosryhmiä menestyksestä oman yhteisönsä toiminnassa. Tänä vuonna palkinto ojennettiin Suomenlinnassa toimivalle Ehrensvärd-seuralle heidän erinomaisesta työstään lapsille suunnattujen seikkailukierrosten toteuttamisessa jo yli 20 vuoden ajan.

Torstaina 5.9. konferenssin osallistujat kokoontuivat Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella. Aamulla lavalle nousi Museoviraston Niina Svartsröm esitellen Aalto arkkitehtuuri -sarjakohteen nimeämisen etenemistä Unescon aielistalla. Lisäksi Eva Waldorff esitteli seuraavan Pohjoismaisen maailmanperintökonferenssin tapahtumanpaikan, jylhän Stevns Klint maailmanperintökohteen Tanskassa.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Takkula summasi yhteen konferenssipäivät ja kiitti kaikkia vieraita osallistumisesta maailmanperintöarvojen viestintään liittyvään keskusteluun.

Konferenssin post-tour järjestettiin Säynätsalon kunnantalolla, joka on yksi Alvar Aallon arkkitehtuuritöistä. Post-tour aloitettiin noin 40 osallistujan voimin lounaalla Juurikkasaaren kauniissa järvimaisemassa. Kunnantalolla vieraat osallistuivat opastetulle kierroksella ja saattoivat tutkia kohdetta itsenäisesti ennen bussimatkaa takaisin Helsinki-Vantaan lentokentälle.