BLOGI: Suomen maailman­perintökoh­teiden kestävän matkailun mittarit

Suomen maailmanperintökohteet koostivat yhtenäiset kestävän matkailun mittaristot ensimmäistä kertaa vuonna 2019 ja niiden päivitys aloitettiin keväällä 2024.

Suomen maailmanperintökohteet mittaavat ja seuraavat kohteiden kestävyyttä Metsähallituksen Luontopalveluiden hyväksyttävissä olevien muutosten rajojen määrittelyn mukaisesti (LAC-menetelmä, Limits of Acceptable Change = hyväksyttävän muutoksen rajat).

Mittaristot pohjautuvat Suomen maailmanperintökohteiden ja Metsähallituksen Luontopalveluiden vuonna 2016 koostamiin kansallispuistojen ja maailmanperintökohteiden yhteisiin kestävän matkailun periaatteisiin. Kuusi yhteistä kestävän matkailun periaatetta ohjaavat kohteiden omaa toimintaa ja yhteistoimintaa kohdetoimijoiden kanssa.

Jokaiselle kestävän matkailun mittarille on tunnistettu vallitseva nykytila ja määritelty tavoitetilat, joiden pohjalta kohteen toimintaa kehitetään yhä kestävämmäksi. Kestävyyden eri osatekijöille on asetettu hyväksyttävissä olevien muutosten raja-arvot eli vaihteluväli, joiden puitteissa toiminnasta johtuvien muutosten tulisi pysytellä. Vaihteluväliin vaikuttavat niin nykytila kuin tavoitteet, mutta myös kohteen käytettävissä olevat resurssit. Lisäksi joka mittarille on määritelty kohteen sisäiseen käyttöön toimenpiteet raja-arvojen muutosten varalle sekä näistä vastaavat vastuutahot.

Yhdistyksen aikaisemmissa hankkeissa kerättyä tietoperustaa, kuten kävijätutkimustietoa, ja kohteiden keräämää tilastotietoa hyödynnetään kestävyyden arvioinnissa. Mittarikohtainen kestävyys luokitellaan asteikolla 1-5 (1=täysin saavutettu, 5=ei lainkaan).

Vuoden 2024 keväällä Suomen maailmanperintökohteiden kestävän matkailun mittaristoihin tehtiin seuranta ja niitä päivitettiin tarpeen mukaan.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys järjesti yhdessä Leena Grönroosin (Uudista yhdessä!) kanssa kolme sparraustilaisuutta huhti-toukokuussa 2024. Leena oli mukana kestävän matkailun työssä jo vuonna 2019.

Joka tilaisuudessa käytiin yksityiskohtaisemmin läpi kahden kestävän matkailun periaatteen alle määriteltyjä kohdekohtaisia mittareita. Tilaisuuksien tarkoituksena oli toimia kohteita tukevana kanavana kestävän matkailun mittariston päivittämisessä keskustellen ja vertaistukea antaen. Tämä toimintatapa on koettu hyödylliseksi ja palautteen perusteella se oli sitä tälläkin kertaa.

Sparraustilaisuuksissa nousivat esille noin viiden vuoden aikana muuttunut maailman tilanne ja kestävyyden arvioinnin tarpeen muutokset yleisesti sekä kohdekohtaisesti. Yksi esille nousseista aiheista oli esteettömyys. Koettiin, että on tarpeellista toteuttaa esteettömyyskartoitus kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa sekä keskittyä etenkin siihen, miten esteettömämmästä vierailusta tulisi viestiä sopivalla tavalla. Kaikkia maailmanperintökohteita ei ole mahdollista muuttaa täysin esteettömiksi, joten aiheesta tulisi viestiä kävijöiden suuntaan oikein. Esteettömyyskartoitus edistäisi kohteiden saavutettavuutta ja lisäisi maailmanperintötietoutta. Myös turvallisuus ja turvallisuuskartoitukset nousivat osaksi keskustelua.

Esteettömyys- ja turvallisuuskysymykset ovat osa kohteiden kävijähallintaan. Kohteiden kävijähallintaa on edistetty viime vuosina etenkin viestinnän myötä. Vuosina 2020-2024 käynnissä olleen interpretaatiohankkeen kautta maailmanperintökohteiden arvoa, merkitystä ja ominaisuuksia on pyritty tuomaan esille innostavasti ja kiinnostavasti.

Tutustu maailmanperintökohteiden kestävän matkailun työhön ja muihin hankekokonaisuuksiin täältä!

Laura Heikkilä
Projektipäällikkö
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys

Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.

Artikkeli julkaistu 4.7.2024