BLOGI: Suomen maailmanperintökohteiden yhteinen tavoite on laadukas kävijäkokemus
Suomen maailmanperintökohteiden kävijöitä tutkittiin toistamiseen vuosina 2022–2024. Edellinen Suomen maailmanperintökohteiden yhteinen kävijätutkimushanke toteutettiin vuosina 2017–2019.
Kävijätutkimuksessa selvitettiin kävijäprofiilia, kävijäkokemuksen laatua, käynnin motiiveja sekä kohteen suojelun ja esittelyn vaikuttavuutta. Näihin tekijöihin liittyviä tunnuslukuja tutkittiin yhdenmukaisella tutkimusmenetelmällä.
Tutkimustiedon avulla kehitetään maailmanperintökohteiden toimintaa, vaikutetaan kävijöiden hyvinvointiin ja taataan kohteissa toimivien palveluiden laatu. Kävijätutkimustuloksilla vahvistetaan kohteiden tietopohjaa ja kehitetään kohteita tiedolla johtaen.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on tehnyt tiivistä yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kävijätutkimusasiantuntijoiden kanssa molemmissa tutkimushankkeissa. Yhdistys on käyttänyt Metsähallituksen ASTA-kävijätutkimusjärjestelmää tulosten tallentamiseen ja analysointiin.
Tutkimukset suoritettiin vuonna 2022 Vanhassa Raumassa, Petäjäveden vanhassa kirkossa, Struven ketjun pisteillä. Vuonna 2023 tutkimukset toteutettiin Suomenlinnassa, Verlassa, Sammallahdenmäellä ja Merenkurkun saaristossa. Yhdistys vastasi kohdekohtaisten tutkimusten suunnittelusta, ohjeistuksesta ja raportoinnista. Kohteiden taustaorganisaatiot olivat vastuussa tutkimusten aineistonkeruusta.
Maailmanperintökohteiden kävijät arvostavat luonnon läheisyyttä
Kaikissa kohteissa kotimaiset matkailijat muodostivat yli puolet (60 %) kaikista kävijöistä. Kotimaisten matkailijoiden määrä oli noussut seitsemän prosenttia edellisen tutkimuksen tuloksiin verrattuna.
Ulkomaalaisia matkailijoita maailmanperintökohteisiin saapui lähinnä Saksasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Isosta-Britanniasta. Kotimaisia matkailijoita vieraili eniten Verlassa ja ulkomaalaisia Suomenlinnassa. Kohteiden paikalliset asukkaat vierailivat eniten luontokohteissa Merenkurkun saaristossa ja Struven ketjun Oravivuoren pisteellä.
Seitsemästä kohteesta neljän kohteen yksi kävijöiden tärkeimmistä aktiviteeteistä liittyi luontoon. Lisäksi kuuden kohteen kävijöille luonto tai maisemat olivat yksi tärkeimmistä motiiveista saapua kohteeseen.
Maailmanperintökohteet vaikuttavat paikallisesti
Lähes puolelle tutkimukseen osallistuneista maailmanperintökohde oli yksi monista suunnitelluista matkakohteista kyseisellä matkalla. Verlan, Vanhan Rauman ja Merenkurkun saariston kävijöille kohde oli puolestaan lähes puolelle tärkein kohde heidän matkallaan.
Kohteen sijainti ja palvelutarjonta vaikuttavat kävijöiden viipymään kohteessa ja sen lähialueella. Nämä vaikuttavat myös kävijöiden rahankäyttöön. Keskimäärin kävijät viipyivät kohteessa noin kaksi tuntia ja käyttivät keskimäärin 83 euroa vierailullaan kohteen lähialue mukaan lukien.
Suomenlinnan kävijöistä 86 prosenttia yöpyi kohteen lähialueella Helsingissä, kun Petäjäveden vanhan kirkon kävijöistä 73 prosenttia vieraili kohteessa päiväkävijöinä.
Tutkimuksessa lähialueella tarkoitetaan kohteen sijaintipaikkakuntaa.
Kävijätyytyväisyys maailmanperintökohteissa on edelleen vahvaa
Tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisiä kohteiden palveluiden laatuun ja määrään sekä erityisesti kohteiden siisteyteen ja turvallisuuteen. Kaikkien kohteiden vertailtava kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,4 asteikolla 1–5. Indeksilukema oli pysynyt samana vuosista 2017–2019.
Kävijöiden antamat kehitysehdotukset liittyivät saavutettavuuden parantamiseen, palvelutarjonnan kehittämiseen ja maailmanperintötiedon parempaan jakamiseen.
Vierailu maailmanperintökohteessa lisää tutkimustulosten mukaan etenkin kävijöiden psyykkisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Keskimääräisesti maailmanperintövierailu vaikutti kävijöiden hyvinvoinnin lisääntymiseen merkittävästi (4,12, asteikolla 1–5).
Maailmanperintöarvoista viestitään kohteissa
75 prosenttia maailmanperintökävijöistä tiesi ennen vierailuaan, että kohde on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi. Tämä lukema oli laskenut hieman edellisen kävijätutkimuksen tuloksista (80 %). 66 prosenttia kävijöistä tiesi syyn, miksi kohde on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi.
Maailmanperintöarvoista viestitään kaikissa kohteissa eri viestinnän keinoin. Myös Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on työstänyt kohteiden yhtenäistä esittelyä ja viestintää interpretaatiohankkeessaan.
Kävijätutkimustulokset koostavat tärkeää tietoperustaa kohteiden kävijöistä sekä heidän odotuksistaan vierailulle. Tietoperustan avulla kävijäkokemusta on mahdollista kehittää laadukkaaksi. Kiinnostavan esittelyn ja viestinnän avulla kävijälle muodostuu parempi ymmärrys kohteen merkityksestä. Laadukkaan kävijäkokemuksen kautta kävijä on sitoutuneempi kohteen maailmanperintöarvoihin ja suojeluun.
Laura Heikkilä
Projektipäällikkö
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 8.5.2024
